Thursday, March 26, 2015

Furla


Yleensä kartan Stockmannin Hulluja Päiviä kuin ruttoa, mutta tänä vuonna tein vakaassa perjaatteessani poikkeuksen kun kävin oikeen kaksi kertaa siellä eilisen puolella. Ainakin Tampereella meno yleensä on yltynyt siellä niin väkivaltaiseksi, että olen tullut siihen tulokseen että mielummin ostan täydellä hinnalla samat tuotteet kun että joudun taistelemaan hengestäni jonkun mummon kenkä suussa että saan ostettua itselleni muutaman euron halvemman shampoon. Mutta eipä siinä mitään, ihan hyvä että tänä vuonna menin, koska kiikaireissani on ollut jo pitkään musta, ihan perus laukku. Ja sellaisen sieltä sitten löysinkin niin kassan kautta kotiin ja sitten taas hullreita välttämään vanhaan tuttuun tapaani. 

Mites siellä puolella, onko löytöjä tehty Hulluilla Päivillä?

// I've been craving for basic black purse for a long time now and yesterday I found one from Stockmann. Couldn't be happier even though I almost risked my life by entering the department store since there is this crazy discount days going on. Usually I don't do discount days, cuz people are actually pretty violent there (and not kidding), but this time it was worth it.

Wednesday, March 18, 2015

Prada Baroque


Tiedättekö sen yhen asian, mitä mietitte koko ajan ja joka jäi vaivaamaan kun lähditte kaupasta ilman sitä? Pradan Baroque aurinkolasit ovat olleet sitä mulle jo useamman vuoden. Siitä päivästä lähtien kun ne bongasin niin olen niitä hartaasti miettinyt. Itseasiassa vasta muutama kuukausi sitten päätin ottaa selvää paljonko ne maksavat ja olin itseasiassa positiivisesti yllättynyt, vaikka ei nyt ehkä silti vielä voi H&M aurinkolasien hintatasosta puhuakaan. Mutta olisi voinut olla pahempikin, tai ainakin niin itselleni uskottelen.  

Mulla on aina suuri tarve perustella itselleni varsinkin tämmöiset vähän isomman luokan ostokset. Juuri siitä itseasiassa puhuimme kämppikseni kanssa Stockmannin laukkuosastolla (tosi tärkeä tämä lokaatio informaatio), että miksi pitää aina perustella ostokset. Täytyy kyllä sanoa, että kämppikselläni oli ehkä terveempi lähestymistapa asiaan argumentilla "kyllä itseään saa hemmotella", kuin minulla, joka yrittää epätoivoisesti keksityillä syillä perustella alkavan shoppausholismini seurauksia. Mutta päädyin kuitenkin hyviin perusteluihin näidenkin lasien kohdalla: olen niitä pitkään himoinnut, minulla on rahaa ja piru vie olen Pradani ansainnut. Muutama viikko takaperin ne sitten tilasin käsi väristen ja siitä viikko eteen päin kävin ne postista hakemassa ja melkeinhän muutaman onnenkyyneleenkin tirautin kun niin ihanat ne ovat.  

Onko teillä jotain mitä olette kauan himoinneet ja vielä tärkeämpänä kysymyksenä perusteletteko itsellenne aina kaikki ostoksenne?


// Have you ever saw this one thing in a store and left it there and then afterwards that item is the only thing you can even think about? Prada Baroque shades have been that for me since the day I saw them for the first time. Actually only few months ago I checked how much they cost and I was positively surprised even though the price wasn't even close to H&M's. But it could've been worse, or at least that's what I'm telling to myself. 

I always need to explain myself why need to buy a certain thing, especially if it's a not-so-cheap thing. We were actually talking about that with my roommate few weeks ago and I must say that she actually had a little more healthier argument "it's ok to buy something nice for yourself once in a while".  I, on the other hand, try to come up with desperate explanations to support my growing shopaholism. Nevertheless I came up with good explanations this time as well: I have thought about this purchase for a long time, I have the money and damn straight I have earned my Pradas. Couple of weeks ago I ordered them and pick them up from the post office and almost cried from happiness when I put them on.

Do you have any items at the moment you are craving for and more imporatant question yet, do you need to explain yourselves why you have to buy something?

Tuesday, March 17, 2015

From AM to PM

Quote from my WeHeartIt

En voinut parempaan aikaan alottaa tätä mun uutta bloggausvimmaa, sillä tämä viikko vie musta kyllä elämän ja hengen, se on varmaa. Mulla on aivan liikaa koulujuttuja ja aivan liian vähän tunteja vuorokaudessa. Sen lisäksi, että raadan niskalimassa näiden ah niin ihanien projektien parissa myös työvuoroja löytyy ihan kunnioitettava määrä tälle viikolle. Myöskään sosiaalinen kalenterini ei ammota aivan tyhjyttään (kuten yleensä) tällä viikolla, joten oon kyllä aika mainiosti buukannut itseni aivan täyteen. No onneksi kahvi ei ainakaan maailmasta lopu. 

Speaking of which olin tänään töitteni puolesta kahvikoulutuksessa. Tuli kyllä vähän semmonen olo, että mitäköhän ihmettä olen puolisen vuotta töissäni oikeen vääntänyt kun niinkään yksinkertainen asia kuin cappuccino ei tuntunut ihan luonnistuvan oikeaoppisesti. Sinänsä ihan hyvä että jo tässä kohtaa tuli tälläinenkin puute taidoissani huomattua etten ihan koko kahvilatyöntekijäuraani puurtanut eteenpäin tietämättä edes miten peruskahvit tehdään. Parempi myöhään kuin ei millonkaan eikös? 

Kahvikoulutuksesta siirryin Starbucksin puolelle vääntämään koulujuttuja maple macchiaton kera, mutta kuten näkyy hyvin sujuu kouluprojektit. Aina ei voi onnistua, se on kyllä tullut tänään selväksi. Sinänsä kiva kyllä olla vähän jossain muuallakin kun koulussa, töissä, salilla tai kotona välillä. Tuntuu, että uudessa ympäristössä on aina vähän tehokkaampi. NOT. 

Mites ruudun toisella puolella on lähtenyt viiko käyntiin? 


// My timing to start blogging again could've not be better since I'm actually killing myself this week with school stuff and work. And just to say my social calender is not empty also (as usual). At least coffee is not running out of this world. 

Speaking of which I was at coffee training today due to my work. It kind of made me feel what the hell I've been doing for the past six months at work, because I wasn't even able to make cappuccino correctly. I guess it's positive to find this kind of fault at this point of my barista career. Better later than never, right? 

After the training I located myself to Starbucks where I'm supposed to do my school work over a maple macchiato, but as you can see nothing ever goes according to the plan. Anyways it's nice to be somewhere else than at school, home, gym or work. I feel more productive in a new environment. NOT. 

So how has your week started my fellow friends?  




Sunday, March 15, 2015

2015


Tuntuupa harvinaisen hassulta avata bloggeri varmaan ensimmäistä kertaa sitten elokuun. Ei ollut ihan selkäytimeen jäänyt miten tätäkin ohjelmaa taas käytetään, joten ihan kunnioitettava aika meni taas vaihteeksi bloggerin kanssa taistelemiseen puhumattakaan ulkoasusta ja bannerista. Idioottihan tässä suorastaan on, kun pitää näin isoja taukoja että ehtii kaikki asiat täältä kanan aivoista unohtua siinä ajassa. Ehkäpä tämä taas tästä! 

Rakas tauolla oleva blogini on pyörinyt taas jälleen mielessäni melko paljon, joten päätin nyt (jälleen) ryhdistäytyä ja aktivoitua tällä tasolla. Tauosta sen verran, että syksyni oli melko rankka sen koommin yksityiskohtiin menemättä, joten kirjoittaminen ei tuolloin oikein maistunut saati sitten asujen kuvauttaminen tai kameran edessä poseeraminen. Liekö nyt sitten taas kevät syypäänä vai epätoivoinen yrittämisenhaluni, mutta inspiraatio on taas kuvioissa niin eiköhän ole aika taas elvyttää blogiosastoa. Katsotaan kuinka pitkälle tämä inspiraatio taas sitten kantaa, mutta toiveet on korkealla.

Radikaaleja muutoksia ei sisältöön varmastikaan tule, koska olen edelleen yhtä toivoton visuaalinen materialisti kuin ennenkin. Katsotaan mitä kaikkea saan aikaiseksi tunkea tänne, mutta ainakin aluksi tulee maita mullistavia määriä ennen näkemättömiä asuja, koska en aivan shoppailematta tätä reilua puolta vuotta ole ollut heh. Mutta pointtina kuitenkin on, että edelleenkään ei kannata mitään liian #deepshit tältä blogilta odottaa, koska se ei vaan ole mun juttu. Asukuvat, asukriisit ja asuinspiraatiot all the way! 

Pikemmittä puheitta tervetuloa jälleen Annin kelkkaan. Toivotaan, että kelkka ei taas jämähdä ensimmäisen mäkeen, mutta sen yrittäkäämme välttää. Ja ihan sen verran haluan vielä sanoa, että olen nykyään aivan todella surkea suomenkielen kirjottaja, että yritän pitää tarinani lyhyinä ja ytimekkäinä, että kenenkään silmien ei tarvitse kärsiä kamalista lausemuodoistani ja kielioppivirheistä. Upeasti lähti yritys lyhyistä teksteistä käyntiin, mutta ehkä ensi kerralla sitten paremmin. 

Upeaa ja aurinkoista sunnuntaita kaikille ja stay tuned! 


// Seems like it's been almost a decade since I last time used blogger and I can tell that it was not easy to remember how this thing works. My blog has been in my mind for a while now and I think it's now time to start writing and share inspiration again. My last autumn was pretty rough so I didn't really feel like writing or posing for camera. But maybe now I have even more inspiration and time to actually hit with this thing. Lets see how this attemption goes, hah. 

Basically my blog is going to be about same materialistic things as always so no radical changes with that. #deepshit is not really my scene so lets keep this blog light, right? Outfit photos, crises and inspiration all the way! 

Anyways welcome to enjoy my company once again and hopefully my blogging road will be little bit longer this time. I try to keep my stories short since I think I have lost my writing skills in every language. 

Have a great and super sunny Sunday everyone and stay tuned!